Kaisa
Kaisan ottelu pelataan normaalisti yksi erä 60 pisteeseen. Molemmilla pelaajilla on oma lyöntipallo (valkoinen), jolla yritetään pussittaa muita paitsi omaa palloa sekä pussituksen jälkeen saada mahdollisesti kosketus, eli nakki, johonkin muuhun palloon. Eri pallojen pussituksista ja nakeista (kosketuksista) saa eri määrän pisteitä.
Lajin kuvaus
Kaisa (kutsutaan myös Karolina) on vanha venäläinen pelimuoto joka tuli Suomeen jo 1800-luvulla. Erittäin perinteinen peli jossa kilpailutoiminta aloitettiin 1950-luvulla. Muutaman vuosikymmenen ajan kaisa oli käytännössä ainoa Suomessa pelattava biljardilaji jossa järjestettiin kilpailuja.
Kaisa voi tänä päivänä edelleen hyvin, vaikka osa skeptikoista alkoi kutsumaan kaisaa jo vuosisadan vaihteessa ns. kuolevaksi lajiksi. Kilpailutoiminta on silti säilynyt vilkkaana vaikkakin toiminta on enemmän keskittynyt paljon klubeille mistä kaikki on alkanutkin. Perinteiset Kouvolan Kultakellokilpailut keräävät vielä tänäkin päivänä aina reilusti toistasataa kaisan ystävää kokoon, onhan tämä perinteinen turnaus järjestetty jo 60 vuoden ajan.
Kaisasta löytyy kymmenittäin eri pelipaikkoja ympäri Suomen ja erinäisiä kilpailuja järjestetään useita kymmeniä vuoden aikana. Suurimmat kilpailut ovat rankingkilpailuja, toinen toistaan perinteisiä, vuosittain
järjestettyjä seuran vuoden päätapahtumia joita pelataan vuosittain n.15-20. Suomenmestaruudesta pelataan myös monella eri tasolla. Henkilökohtaisesta Suomenmestaruudesta on pelattu jo aina vuodesta 1968 lähtien.
Kaisassa on järjestetty myös vuodesta 2010 alkaen MM-kilpailu aina kolmen vuoden välein. Aikaisemmat kilpailut on pelattu Kotkassa 2010 ja 2013 ja kertaalleen Helsingissä 2016. Viimeisimmät MM-kilpailut järjestettiin Rovaniemen Santa Parkin upeissa puitteissa - Joulupukin kotiluolassa - syyskuussa 2019 jossa maailmanmestariksi kruunattiin Markku Koponen.
Yksittäinen kaisaottelu pelataan 60 pisteeseen. Molemmilla pelaajilla on oma lyöntipallo (valkoinen), jolla yritetään pussittaa muita paitsi omaa palloa sekä pussituksen jälkeen saada mahdollisesti kosketus, eli nakki, johonkin muuhun palloon. Suurimpana pelillisenä erona Kaisan ja monien muiden biljardimuotojen välillä voidaan pitää juuri sitä, että molemmilla pelaajilla on oma lyöntipallo. Kahden valkoisen lyöntipallon lisäksi Kaisabiljardissa käytetään kahta punaista palloa ja yhtä keltaista palloa eli Kaisaa. Pisteitä saa pallojen pussituksen ohella karoista (nakeista) ts. kun pussituksen yhteydessä osuu lyöntipallolla muihin
palloihin. Pisteitä saa vain oikein maalatuista palloista eli ennen jokaista lyöntiä kerrotaan, mitä palloa lyödään, mihin pussiin ja millä tavalla (mahdolliset osumat palloihin ja valleihin). Eri pallojen pussituksista ja
nakeista saa eri määrän pisteitä.
Kaisassa ottelu pelataan yleensä yhteen voitettuun erään. Ottelun kesto vaihtelee alle viidestä minuutista jopa puoleentoista tuntiin. Virallisissa kilpailuissa ottelun enimmäiskesto on rajattu joko 60 minuuttiin. Mikäli peliä ei saada pelatuksi loppuun määrätyssä ajassa, ratkaistaan paremmuus voittolyöntikilpailussa (kutsutaan nimellä rankkarit).
Kaisassa käytetään palloja, joiden halkaisija on n. 67mm ja paino n. 255 grammaa. Kaisapöytä eroaa monilta osin pool- ja snookerpöydistä, mm. koko on eri. Mutta silmiinpistävintä on pussien pieni koko suhteessa käytettäviin palloihin. Pussin leveys on tavallisesti vain kahdesta viiteen milliä pallojen halkaisijaa suurempi.
Kaisabiljardin omat sivut https://www.sbil.fi/kaisa
YHTEISTYÖSSÄ MUKANA
Suomen Biljardikauppa
Suomen Biljardiliitto
Biljardin kilpailunhallintajärjestelmä
Kiinteistönvälitys Johacon Oy
